Ulkoilman homeitiöt voivat aiheuttaa allergiaoireita pitkälle syksyyn

Sana home voi tuoda helposti mieleen rakennusten kosteus- ja homevauriot. Ulkoilman homeitiöallergiassa on kuitenkin kyse eri asiasta.

Homesienet kuuluvat luonnollisena osana ympäristöömme. Niitä esiintyy lähes kaikkialla, ja ne osallistuvat kuolleen kasviaineksen ja muun eloperäisen materiaalin hajottamiseen. Homesienet tuottavat itiöitä, jotka ovat yleensä niin pieniä, ettei niitä voi nähdä paljain silmin. Itiöt voivat levitä ilmavirtausten mukana ja päätyä hengitysilmaan. Itiöt kulkeutuvat ulkoilmasta herkästi myös sisätiloihin. Suomessa allergian kannalta merkittävimpien ulkoilman homesienisukujen, Cladosporium ja Alternaria, itiöitä on ilmassa eniten loppukesästä syyskuulle. Homeitiöitä voi kuitenkin esiintyä jo keväällä, ja ne häviävät ilmasta kokonaan vasta pakkasten ja lumipeitteen myötä.

Homeitiöille herkistyneen oirekausi voi siis kestää huomattavasti pidempään kuin esimerkiksi yksittäisen kasvin siitepölykausi.

Ulkoilman homeitiöiden aiheuttamat allergiaoireet muistuttavat pitkälti siitepölyallergian oireita. Tyypillisiä oireita ovat:

• nenän kutina ja aivastelu
• vetinen nuha
• nenän tukkoisuus
• silmien kutina, punoitus ja vetistys

Astmaa sairastavalla homeitiöaltistukseen voi liittyä lisäksi hengitystieoireita, kuten yskää, hengityksen vinkumista tai hengenahdistusta.
 

Oireiden perusteella homeitiöallergiaa voi olla mahdotonta erottaa esimerkiksi siitepölyallergiasta. Siksi allergian selvittelyssä tärkeää on tarkastella oireiden ajankohtaa ja sitä, missä tilanteissa niitä esiintyy. Allergiatutkimusten tuloksia tulee aina arvioida yhdessä oireiden ja altistumistietojen kanssa. 

Tarvittaessa herkistymistä ulkoilman homesienille voidaan tutkia esimerkiksi verestä mitattavilla allergeenispesifisillä IgE-vasta-aineilla tai ihopistokokeilla. 

On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan herkistyminen ja allergia. Positiivinen allergiatesti kertoo immunologisesta herkistymisestä tietylle allergeenille, mutta herkistyneellä ei välttämättä ole lainkaan oireita. Allergiasta puhutaan silloin, kun allergeenille altistuminen aiheuttaa herkistyneelle myös siihen sopivia oireita.

Tämä kysymys saattaa mietityttää, jos olet aikaisemmin saanut oireita kosteus- tai homevaurioituneessa rakennuksessa.

Kosteusvauriorakennuksessa tapahtunut mikrobialtistus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että sen seurauksena olisi kehittynyt homeallergia tai että siitä seuraisi allergia ulkoilman homeitiöille.

Rakennusten kosteusvaurioihin ja mikrobikasvuun voi liittyä kuitenkin astmaa, ylähengitystieoireita ja yskää. Kosteusvaurioiden ja terveyshaittojen välinen yhteys tunnetaan, mutta vieläkään ei tarkkaan tiedetä, mitkä kosteusvauriorakennuksen tekijät aiheuttavat oireita. Rakennuksessa voi esiintyä samanaikaisesti mikrobeja ja niiden aineenvaihduntatuotteita sekä erilaisia kemiallisia epäpuhtauksia. Erillistä "hometalosairautta" ei tunneta, vaan kosteusvaurioita tarkastellaan tunnettujen sairauksien ja oireiden riskitekijöinä. Jos sinulle on kehittynyt astma, hengitystiesi voivat kuitenkin reagoida aikaisempaa herkemmin ympäristön erilaisiin ärsykkeisiin.

Täydellinen välttäminen ei ole mahdollista eikä yleensä tarpeellistakaan. Sieniä esiintyy luonnossa lähes kaikkialla. 

Omien oireiden ja itiötilanteen seuraamisesta voi kuitenkin olla hyötyä. Esimerkiksi Turun yliopiston aerobiologian yksikkö seuraa Cladosporium- ja Alternaria-itiöiden määriä ulkoilmassa, ja kohonneista itiömääristä tiedotetaan siitepölytiedotteen yhteydessä. 

Homeitiöallergikon ei siis tarvitse lähtökohtaisesti viettää loppukesää sisätiloissa. Itiötilanteen tunnistaminen voi kuitenkin auttaa ennakoimaan niitä päiviä, jolloin oireita esiintyy tavallista enemmän. 
 

Ulkoilman homeitiöiden aiheuttamia allergisia oireita hoidetaan pitkälti samalla tavalla kuin muitakin hengitystieallergioita.

Nenän ja silmien oireisiin voidaan käyttää oireiden mukaan:

• antihistamiinia
• kortisonia sisältävää nenäsuihketta
• allergiaoireisiin tarkoitettuja silmätippoja

Allergisessa nuhassa nenään annosteltavat kortikosteroidit ovat keskeinen lääkehoito. Antihistamiinit helpottavat erityisesti kutinaa ja aivastelua, ja silmäoireita voidaan hoitaa allergiasilmätipoilla. 

Jos sinulla on astma, hengitystieoireita hoidetaan oman astman hoitosuunnitelmasi ja lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. 
 

Jos nenä vuotaa, silmät kutiavat tai astma oireilee vielä loppukesällä ja syksyllä, ensimmäisenä mieleen ei välttämättä tule allergia. Ulkoilman sieni-itiöt ovat kuitenkin yksi mahdollinen kausiluonteisten allergiaoireiden aiheuttaja. 

Ulkoilman homeitiöallergia ei myöskään tarkoita, että luontoa pitäisi alkaa vältellä. Olennaisempaa on tunnistaa oma oirekausi, hoitaa allerginen nuha ja mahdollinen astma hyvin sekä selvittää vaikeiden tai epäselvien oireiden syytä tarvittaessa terveydenhuollossa.

Terveisin
Susanna

Lähteitä

• Allergia-, iho- ja astmaliitto: Ulkoilman sieni-itiöt. 
• Allergia-, iho- ja astmaliitto: Sisäilma.
• Allergia-, iho- ja astmaliitto: Astma. 
• Duodecim Terveyskirjasto: Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha. 
• Duodecim Terveyskirjasto: Allergiat. 
• Duodecim Terveyskirjasto: Allergiatutkimukset, allergiavasta-aineet, ihopistokokeet, epikutaanitestit, altistuskokeet.
• Duodecim Terveyskirjasto: Mitä rakennusten kosteusvaurioissa tapahtuu? 
• Duodecim Terveyskirjasto: aktinomykeetit. 
• UpToDate: Patient education: Trigger avoidance in allergic rhinitis (Beyond the Basics). 
• UpToDate: Allergen avoidance in the treatment of asthma and allergic rhinitis.