Tyypin 2 tulehdus - perimmäinen syy sairautesi taustalla?

Meillä on kehossamme puolustuskeino, jota kutsutaan tyypin 2 immuunivasteeksi. Kun kehomme havaitsee ulkopuolisia taudinaiheuttajia, se lähettää erityisiä immuunisoluja - tyypin 2 tulehdussoluja - puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan.

Joskus immuunivasteessa voi tapahtua virhe ja se voi käynnistyä liian herkästi tai liian voimakkaasti. Epätarkoituksenmukaiset tai liialliset tyypin 2 tulehdusvasteet voivat pitkittyessään muuttua tyypin 2 tulehdustiloiksi. Tämä voi johtaa niin sanottujen allergisten tai atooppisten sairauksien puhkeamiseen.

Tyypin 2 tulehdus ilmenee kehossa eri tavoin, ja voi aiheuttaa vaikeita ja arvaamattomia oireita.

 

Katso videoilta, millainen vaikutus tyypin 2 tulehduksella on Julian hengitysteihin ja Alman ihoon – ja heidän elämäänsä.

Tunnistatko itsesi heidän tarinoistaan?

Tutustu atooppisen ihottumaa kanssa elävään Almaan

Almasta tuntuu, että atooppinen ihottuma hallitsee hänen elämäänsä. Tutustu Alman tarinaan ja siihen, miten atooppinen ihottuma vaikuttaa hänen jokapäiväiseen elämäänsä.

Tutustu astmaa sairastavaan Juliaan

Julia sairastaa astmaa, joka on viime aikoina muuttunut pahemmaksi. Liity Julian matkaan nähdäksesi, miten hallitsematon astma vaikuttaa hänen ja hänen perheensä elämään.

Ketkä sairastuvat tyypin 2 tulehdukseen?

Tyypin 2 tulehdus voi olla useiden eri sairauksien taustalla. Näitä kutsutaan joko "atooppisiksi", "allergisiksi" tai "eosinofiilisiksi" sairauksiksi. Jos sinulla on jokin tyypin 2 tulehdussairaus, sinulla voi olla suurentunut todennäköisyys sairastua myös toiseen tautiin, jonka taustalla on sama tyypin 2 tulehdus:

  • Astma
  • Ihosairaudet, kuten atooppinen ihottuma tai kyhmykutina (prurigo nodularis)
  • Nenäpolypoosi eli nenän polyyppitauti
  • Jotkin ruoansulatuskanavan tulehdussairaudet, kuten eosinofiilinen ruokatorven tulehdus (eosinofiilinen esofagiitti)
  • Tietyt ruoka-aineallergiat

Sukuhistoria ja ympäristöstä peräisin olevat laukaisevat tekijät voivat olla parhaita merkkejä tyypin 2 tulehduksen tunnistamiseen, mutta joillekin sairauksille on olemassa myös diagnostisia testejä.

Jos sinulla on astma, kysy lääkäriltäsi hengitys- ja verikokeita sairautesi taustalla olevan tulehduksen tunnistamiseksi.

Atooppinen ihottuma, astma tai nenän polyyppitauti - voisiko kyseessä olla tyypin 2 tulehdus?

Kutiava ihottuma, hallitsematon astma, hajuaisti kateissa? Niiden taustalla voi olla yhteinen tekijä - tyypin 2 tulehdus. Katso, miten tämä tulehdus liittyy eri ihmisten elämään.

Mitä on tyypin 2 tulehdus?

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Johanna Mandelin selittää lyhyesti mikä on tyypin 2 tulehdus ja mihin se voi johtaa.

Miksi se voi olla vaikeaa saada hallintaan?

Ympäristötekijät voivat pahentaa tyypin 2 tulehdusta

Tulehdus voi vahingoittaa kehon läpäisyestettä, kuten ihoa ja limakalvoja. Siksi tekijät, kuten allergeenit (allergiaa ja yliherkyysreaktioita aiheuttavat ainesosat), liikunta, stressi, sää ja saasteet voivat saada aikaan tyypin 2 tulehduksen ja aiheuttaa siihen liittyvien oireiden pahenemista.

Tyypin 2 tulehdus on pitkäaikainen

Tyypin 2 tulehdus on krooninen, mikä tarkoittaa, että se on aina kehossa, vaikka oireet eivät tuntusi tai näkyisi. Tyypin 2 tulehdussairaudet diagnosoidaan usein ensimmäisen kerran lapsuudessa, mutta ne voivat kehittyä missä tahansa iässä ja vaikuttaa ihmisiin vuosia tai jopa koko heidän elämänsä.

Tyypin 2 tulehdus voi olla useiden sairauksien taustalla

Monilla ihmisillä, joilla on yksi tyypin 2 tulehdussairaus, on toinenkin sairaus saman taustalla olevan tulehduksen vuoksi, mikä voi entisestään vaikeuttaa elämää. Usein vakavampi sairaus diagnosoidaan ensin.

Kohti atooppisen ihottuman hallintaa

Alma päättää ottaa enemmän selvää ja tekee verkkotestin atooppisen ihottuman hallinnasta. Katso, miten se auttaa häntä aloittamaan muutoksen.

Kohti vaikean astman hallintaa

Julia saa selville jotain, joka vie hänet tapaamaan astman hoitoon erikoistunutta lääkäriä. Katso, miten Julia saa apua tilanteeseensa.

Erilaiset sairaudet, yhdistävä tekijä

Tyypin 2 tulehdus vaikuttaa eri tavoin kehossa ja voi aiheuttaa vaikeita ja arvaamattomia oireita.

On aika arvioida sairauttasi uudesta näkökulmasta. Selvitä, voiko tyypin 2 tulehdus olla sairautesi taustalla, jotta voit kysyä hoitohenkilökunnalta oikeita kysymyksiä.

    Astman oireet, kuten yskä, hengityksen vinkuminen ja hengitysvaikeudet, voivat rajoittaa jokapäiväistä elämää. Usein ympäristössä olevat asiat, kuten siitepöly, savu tai jopa liikunta, voivat laukaista astmakohtauksia, mikä vaikeuttaa päivittäisiä askareita ja niiden suunnittelua.

    Oletko koskaan kuullut astmaasi kuvattavan termeillä "allerginen" tai "eosinofiilinen"? Tämäntyyppistä astmaa sairastavilla on tyypin 2 tulehdus taustalla.

    Jos sinulla on atooppinen ihottuma, erityisen sen keskivaikea tai vaikea muoto, sinulle on tuttua kuiva, hilseilevä iho sekä punaiset tai tummat ihottumat, jotka aiheuttavat voimakasta ja jatkuvaa kutinaa. Monilla tämä krooninen sairaus on diagnosoitu jo lapsena, ja heillä on arvaamattomia oireita koko aikuisiän ajan.

    Koska atooppinen ihottuma vaikuttaa ihmisiin niin näkyvästi, monet kamppailevat itseluottamuksen ja ahdistuksen kanssa. Sairaus voi aiheuttaa myös häpeää.

    Nenäpolypoosi eli toiselta nimeltään krooninen polypoottinen rinosinuiitti on pitkäaikainen tulehduksellinen sairaus, jossa pään alueen onteloiden (mm. otsa- ja poskiontelot) ja ylähengitysteiden limakalvot ovat kroonisesti tulehtuneet. Taudin oireita ovat hajuaistin menetys, nenän tukkoisuus, liman valuminen nenästä, kipu ja paineen tunne kasvoissa ja päässä, ja näistä johtuva unen häiriintyminen ja uupumus sekä merkittävä elämänlaadun alentuminen. Vaikeassa tautimuodossa oireet ovat vaikeita ja pitkäkestoisia tai jatkuvia. Nenän polyyppitauti tunnistetaan tyypillisten oireiden perusteella, ja lääkäri näkee polyypit katsoessaan nenään. Kookkaat polyypit voi nähdä jopa otsalampulla, mutta yleensä polyypit todetaan nenän tähystyksessä erikoissairaanhoidossa.

    Hajuaistin menetys on tavallinen oire. Se voi saada ihmiset jäämään paitsi yhteisistä kokemuksista, kuten ruoanlaitosta ja ulkona syömisestä. Ihmiset voivat tuntea olonsa turvattomaksi, jos he eivät havaitse vaikkapa liekkejä tai savua.

    Tämä sairaus johtuu tulehduksesta, joka voi vaurioittaa ruokatorvea. Tyypillisesti eosinofiilista ruokatorven tulehdusta esiintyy lapsilla ja nuorille aikuisilla. Pienillä lapsilla se aiheuttaa pääosin epämääräistä oireilua, kuten refluksitautia muistuttavia oireita, oksentelua, pahoinvointia, mahakipua, syömisestä kieltäytymistä, tunnetta ruuan tarkentumista kurkkuun ja käytöshäiriöitä. Vanhemmilla eli tavallisesti yli 10-vuotiailla lapsilla ja aikuisilla se voi aiheuttaa nielemisvaikeuksia ja tunnetta ruuan takertumisesta kurkkuun. Niiden seurauksena voi aiheutua ruokahalun puutetta ja joskus jopa oksentelua ja sairaalahoitoa vaativia tukehtumiskohtauksia.

    Eosinofiilinen ruokatorven tulehdus voidaan diagnosoida oireiden ja ruokatorven tutkimuksessa havaittujen löydösten perusteella. Vaikka sairaus harvinainen, sen ilmaantuvuus on kasvussa.

    Kyhmykutina eli toiselta nimeltään prurigo nodularis on melko huonosti tunnettu ihosairaus. Sen oireita ovat kovasti kutisevat ja hangatut kyhmyt raajoissa tai vartalolla. Kutina alkaa lähes huomaamatta. Vähitellen raapimiskohtiin ilmestyy ihosta kohoavia, läpimitaltaan muutamasta millimetristä aina kahden senttimetrin kokoisia kyhmyjä, joiden pinta on usein rikki tai niiden päällä on rupi. Kyhmyn parannuttua, iholle jää pigmentoitunut tai vaalea jälki.

    Kyhmykutinan vaikutus elämänlaatuun on merkittävä. Jatkuva kutina voi johtaa unettomiin öihin ja joskus masentuneisuuden ja ahdistuksen tunteisiin.

    Herkkyys allergiaa ja yliherkkyyttä aiheuttaville ainesosille eri elintarvikkeissa, kuten maapähkinöissä, voi aiheuttaa ihottumaa, tukkoisuutta, hengitysvaikeuksia, puristavaa tunnetta rinnassa tai kurkussa ja jopa anafylaksiaa, joka on hengenvaarallinen reaktio.

    Jos sinulla on ruoka-aineallergia, tiedät todennäköisesti, kuinka vaikeaa voi olla osallistua arkisiin aisoihin, kuten ravintolassa syömiseen. Tämä voi johtaa eristäytymiseen ja saada tuntemaan itsensä "erilaiseksi" kuin muut.

Lähteet

  • B. Pulendran, D. Artis, "New paradigms in type 2 immunity," Science, vol. 337, no. 6093, pp. 431-5, 2012.
  • C.M. Lloyd and R.J. Snelgrove, "Type 2 immunity - Expanding our view," Science Immunology, vol. 3, no. 25, pp. eaat1604, 2018.
  • T. Zuberbier, S.J. Orlow, A.S. Paller, et al., ”Patient perspectives on the management of atopic dermatitis,” Journal of Allergy and Clinical Immunology, vol. 118, no. 1, pp. 226-232, 2006.
  • R. Sidbury, W.L. Tom, J.N. Bergman, et al., “Guidelines of care for the management of atopic dermatitis: Section 4. Prevention of disease flares and use of adjunctive therapies and approaches. Journal of the American Academy of Dermatology,” vol. 71, no. 6, pp. 1218-33, 2014.
  • The Global initiative for Asthma (GINA). GINA PATIENT GUIDE: YOU CAN CONTROL YOUR ASTHMA. 2021. Available at: https://ginasthma.org/wp-content/uploads/2021/05/GINA-Patient-Guide-2021-copy.pdf. Accessed: Oct 2022.
  • J.I Silverberg, “Comorbidities and the impact of atopic dermatitis,” Annals of Allergy, Asthma & Immunology, vol. 123, no. 2, pp. 144-151, 2019.
  • D. E. Shaw, A. R. Sousa and S. J. Fowler, “Clinical and inflammatory characteristics of the European U-BIOPRED adult severe asthma cohort,” European Respiratory Journal, vol. 46, no. 5, pp. 1308-1321, 2015.
  • J.I. Silverberg, J.M. Gelfand, and D.J. Margolis, “Association of atopic dermatitis with allergic, autoimmune, and cardiovascular comorbidities in US adults,” Ann Allergy Asthma Immunol, vol. 121, no. 5, pp. 604-612, 2018.
  • E. Heffler, F. Blasi and M. Latorre, “The Severe Asthma Network in Italy: Findings and Perspectives.,” Journal of Allergy and Clinical Immunology, vol. 7, no. 5, pp. 1462-1468, 2018.
  • G. Khan, Vandeplas and Huynh T, “The Global Allergy and Asthma European Network (GALEN rhinosinusitis cohort: a large European cross-sectional study of chronic rhinosinusitis patients with and without nasal polyps,” Rhinology, vol. 57, no. 1, pp. 32-42, 2019.
  • J.C. Staniorski, C.P.E. Price, and A.R. Weibman, “Asthma onset pattern and patient outcomes in a chronic rhinosinusitis population,” Int Forum Allergy Rhinol, vol. 8, no. 4, pp. 495-503, 2018.
  • C. Philpott, S. Erskine and C. Hopkins, “Prevalence of asthma, aspirin sensitivity and allergy in chronic rhinosinusitis: data from the UK National Chronic Rhinosinusitis Epidemiology Study,” Respiratory Research, vol. 19, p. 129, 2018.
  • A.Y. Huang, K.A. Williams and S.G. Kwatra, "Prurigo nodularis: Epidemiology and clinical features," Journal of American Acadamy of Dermatology, vol. 83, no. 6, pp. 1559-1565, 2020.
  • D. Bonamonte, A. Filon,i M. Vestita, “The Role of the Environmental Risk Factors in the Pathogenesis and Clinical Outcome of Atopic Dermatitis”, Biomed Res Int, vol. 2019, art. 2450605, 2019.
  • W. Cookson, “The alliance of genes and environment in asthma and allergy”, Nature, vol. 25, no. 402(6760 Suppl), pp. B5-11, 1999.
  • J.N. Liu, et al, “The prevalence of serum specific IgE to superantigens in asthma and allergic rhinitis patients,” Allergy, Asthma & Immunology Research, vol. 6, no.3, pp. 263-266, 2014.
  • R.P. Schleimer and S. Berdnikovs, “Etiology of epithelial barrier dysfunction in patients with type 2 inflammatory diseases,” Journal of Allergy and Clinical Immunology, vol. 139, no. 6:1752-1761, 2017.
  • J. Arndt, N. Smith and F. Tausk, “Stress and atopic dermatitis”, Curr Allergy Asthma Rep, vol. 8, no. 4, pp. 312-7, 2008.
  • M. Tsuge, M. Ikeda, N. Matsumoto, et al. “Current Insights into Atopic March”, Children (Basel), vol. 19; no. 8(11), pp. 1067, 2021.
  • L.F. Eichenfield, et al., "Guidelines of care for the management of atopic dermatitis: section 1. Diagnosis and assessment of atopic dermatitis," Journal of the American Academy of Dermatology, vol. 70, no. 2, pp. 338-351, 2014.
  • N. Maison, et al, "T2-high asthma phenotypes across lifespan,” European Respiratory Journal, vol. 60, no. 3, pp. 2102288, 2022.
  • European Forum for Research and Education in Allergy and Airway Diseases. 2022. https://www.euforea.eu/crswnp. Accessed Oct 2022.
  • S. Nordin, H. Blomqvist, P. Olsson, et al., “Effects of smell loss on daily life and adopted coping strategies in patients with nasal polyposis with asthma.” Acta oto-laryngologica, vol. 131, no. 8, pp. 826-32, 2011.
  • N. Saydy, P. Moubayed and M. Desrosiers, "Patient perspectives on endoscopic sinus surgery for chronic rhinosinusitis,” Journal of Otolaryngololy Head Neck Surgery, vol. 50, no. 34, 2021.
  • A.J. Lucendo, et al., ”Guidelines on eosinophilic esophagitis: evidence-based statements and recommendations for diagnosis and management in children and adults,” United European Gastroenterol Journal, vol. 5, no. 3, pp. 335-358, 2017.
  • M.P. Pereira, V. Hoffmann, E. Weisshaar, et al., ” Chronic nodular prurigo: clinical profile and burden. A European cross-sectional study,” Journal of European Academy of Dermatology Venereology, vol. 34 no. 10, pp. 2373-2383, 2020.
  • C. Prussin, J. Lee J, B. Foster, “Eosinophilic gastrointestinal disease and peanut allergy are alternatively associated with IL-5+ and IL-5− TH2 responses,” Journal of allergy and clinical immunology, vol. 124, no. 6, pp. 1326-32, 2009.