Tauti ei ole tarttuva. Vaikka monilla ihottuma paranee iän myötä, iho voi aikuisenakin olla kuiva ja herkkä. Joillakin atooppinen ihottuma jatkuu aikuisiälläkin. Usein atooppista ihottumaa sairastaville kehittyy muitakin atooppisia sairauksia kuten allergioita, astmaa ja heinänuhaa.

Atooppisen ihottuman aiheuttajaa ei tarkkaan tunneta, mutta sen taustalla tiedetään olevan perinnöllisiä tekijöitä, yliaktiivinen immuunipuolustus sekä ympäristötekijöitä, jotka yhdessä vaikuttavat taudin ilmenemiseen ja kehittymiseen. Perintötekijöillä on merkittävä vaikutus. Toisen vanhemman ollessa atoopikko lapsen riski sairastua atoppiseen ihottumaan on noin 25% ja molempien vanhempien ollessa atoopikkoja, riski on noin 50%.

Iho on luonnollinen läpäisyeste, joka estää vieraita aineita, kuten allergeeneja ja bakteereita tunkeutumasta elimistöömme. Atooppista ihottumaa sairastavalla ihon läpäisyeste on heikentynyt ja siksi iho reagoi voimakkaammin allergiaa aiheuttaviin aineisiin (allergeeneihin) ja ympäristön muihin tekijöihin. Osalla potilaista ihottuma saattaa liittyä poikkeavuuteen orvaskeden filaggriiniproteiinia koodaavassa geenissä. Kun ihon läpäisyeste on atooppisessa ihottumassa heikentynyt, allergeenit ja bakteerit pääsevät helpommin elimistöön ja aktivoivat immuunipuolustuksen. Vahingoittunut iho ja ihon läpäisyesteen läpi päässeet hiukkaset saavat elimistön immuunipuolustuksen käynnistämään ihossa tulehdusprosessin.

Immuunisolut vapauttavat tulehdusvälittäjäaineita (interleukiineja), jotka osallistuvat elimistön puolustamiseen tauteja vastaan ja aiheuttavat punoittavan ja kutisevan ihottuman. Kun ihoa raavitaan, läpäisyeste heikentyy entisestään. Näin ihon tulehdusreaktio pahenee ja syntyy noidankehä. Seurauksena on ihon pysyvä tai jatkuvasti toistuva tulehdus ja punoittava, kutiseva ihottuma laajenee.