Digiaikaa Ihotaudeilla

Terveydenhuollossa digiaika on tullut jäädäkseen. Meillä hoitajilla on siitä monenlaisia kokemuksia – aivan kuten varmasti sinullakin. Vuosien varrella on kokeiltu kaikenlaista, osa onnistuneesti ja osa vähän vähemmän. Muistan esimerkiksi yhden sähköisen matkalaskulomakkeen käyttöönoton: kaikki koulutettiin huolella, mutta järjestelmän käyttö loppui äkkiä, kun eräs työntekijä lähetti vahingossa henkilötietonsa koko työyhteisölle.

Digipalvelut etenevät eri hyvinvointialueilla eri tahtiin, mutta kaikkialla niiden käyttöä lisätään. Tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja kohdentaa voimavaroja oikein. Samalla tiedetään, ettei digiasiointi sovi kaikille – ja se täytyy huomioida palveluja kehitettäessä. Hoitajana tuntuu välillä, ettei kaikkea uutta voi millään oppia ja muistaa. Mietin usein, miltä tämä näyttää potilaan näkökulmasta: tiedätkö sinä, mitä palveluja on tarjolla ja koetko ne itsellesi toimiviksi?

Meillä kokeiltiin videovastaanottoja jo vuonna 2016, mutta järjestelmä ei silloin vielä toiminut kunnolla. Korona-aikana etähoito kuitenkin lisääntyi meillä nopeasti puheluin, viestein ja valokuvia lähettämällä.

Nykyisin käytämme OmaEp-alustaa. Perustasolla sen käyttö on laajempaa, mutta myös meillä ihopolilla kiireettömät viestit ovat lisääntyneet ja korvanneet puheluita. Potilas voi lähettää kysymyksiä, kuvia ihon tilanteesta tai osallistua etävastaanotolle. Esitietolomakkeet täytetään kätevästi etukäteen, ja me voimme lähettää ohjeita myös liitetiedostoina tai linkkeinä.

Moni potilas on kertonut, että tämä on nopea ja helppo tapa asioida. Esimerkiksi hiljattain lähetin atooppista ihottumaa sairastavalle potilaalle tietoa lääkärin ehdottamista hoitovaihtoehdoista. Hän tutustui niihin rauhassa ja vastasi sitten viestillä, miten haluaa jatkaa. Toistaiseksi tämä viestittely on potilaalle maksutonta.

Itse tapaisin potilaita mielelläni myös videon välityksellä. Puhelussa moni asia hoituu, mutta kasvojen ja ilmeiden näkeminen helpottaa ymmärtämistä molemmin puolin. Ihoa pystyy videolla arvioimaan jonkin verran, ja se auttaa antamaan oikeanlaisia ohjeita. Mitä sinä ajattelet – olisiko videovastaanotto sinulle sopiva tapa hoitaa atopiaasi?

Noin kuukausi sitten ajanvarauskirjeet siirtyivät meillä sähköisinä Suomi.fi-palveluun. Jos potilaalla on palvelu käytössä, tieto ajanvarauksesta tulee heti. Muussa tapauksessa järjestelmä lähettää perinteisen kirjeen. Hoitajana tämä on sinänsä helppoa: ajanvarauksen jälkeen painan nappia ja kutsu lähtee. Silti välillä hätäilen, muistinko valita oikean kirjeen ja liitteet, ja varasinko tarpeeksi aikaa perinteisen kirjeen perillemenolle. Toisinaan taas potilas ei ole muistanut käydä katsomassa sähköistä kirjettä, ja yhteyttä on otettu myös outojen varausten tai useiden kutsujen vuoksi. Palvelu tulee toimimaan, kun järjestelmän mahdolliset virheet korjataan ja sekä hoitaja että potilas muistavat toimia oikein.

Sähköisiä potilastietoja on käytetty Suomessa jo pitkään. Monelle se on luonteva tapa seurata omia terveystietoja, mutta osalle se on mahdotonta esimerkiksi osaamisen, välineiden, iän tai terveydentilan vuoksi.

Hoitajana tämä surettaa. Jos potilas ei pääse käsiksi tärkeisiin hoitotietoihin, hoito voi viivästyä tai jäädä toteutumatta. Jatkossa digikanavia käyttävät potilaat saavat ohjeet ja neuvot ilmaiseksi, mutta puhelimitse kysyvä joutuu maksamaan. Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Oletko sinä kohdannut tilanteita, joissa hoidon hinta ei ole ollut kaikille sama?

Uskon, että digipalvelut ovat tärkeä lisä ja tulevat yleistymään entisestään. Silti on tärkeää, että jokainen saa apua itselleen sopivalla tavalla ja että vanhat palvelukanavat säilyvät uusien rinnalla. Hoidon maksujen pitäisi olla yhdenmukaiset kaikille, oli käytössä digiä tai ei.

Kaikesta tästä huolimatta on ihanaa, että aurinko paistaa ja kesä on täällä. Toivotan sinulle oikein hyvää ja lempeää kesää.