Atooppinen sairaus?

Atooppiset sairaudet ovat lasten sairastamista kroonisista sairauksista yleisimpiä. Atoopikko reagoi muita herkemmin ympäristössä esiintyviin aineisiin (allergeeneihin), erityisesti niihin, jotka kulkeutuvat elimistöön hengitysilman tai ruoan mukana. Itse sana ”atopia” tarkoittaa perinnöllistä taipumusta tuottaa vasta-aineita (IgE-vastaaineita) lähiympäristön tavallisia aineita vastaan, kuten esimerkiksi huonepölyä, siitepölyä tai ruoka-aineita vastaan. Tämä on usein allergisten sairauksien kuten ruoka-aineallergian, heinänuhan (siitepölyallergia), allergisen astma ja atooppisen ihottuman (atooppinen ekseema, atooppinen dermatiitti) taustalla.

Riski sairastua muihin atooppisiin sairauksiin on suurentunut, jos sairastaa yhtä atooppista sairautta. Onkin melko yleistä, että atoopikko sairastaa sekä atooppista ihottumaa että esimerkiksi astmaa.

Atooppinen marssi

Atooppiset sairaudet esiintyvät usein tietyssä järjestyksessä. Lue lisää atooppisesta marssista täältä. 

Atooppinen ihottuma (myös atooppinen ekseema, atooppinen dermatiitti)

Atooppinen ihottuma on krooninen tulehduksellinen ihosairaus, joka ilmenee ihon kuivuutena sekä punoittavana, kutisevana ihottumana. Tauti ilmenee useimmiten jo vauvaiässä ja rauhoittuu monilla teini-ikään mennessä. Noin neljäsosalla atooppinen ihottuma jatkuu myös aikuisiällä ja noin 30%:lle atooppista ihottumaa sairastavista lapsista kehittyy myös ruoka-aineallergioita. Atooppinen ihottuma ei itsessään ole ruoka-aineallergian aiheuttama. Suurella osalla vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavista on myös nuha- ja silmäoireita tai astma.

Ruoka-aineallergia

Ruoka-aineallergialla tarkoitetaan sitä, että on yliherkkä jollekin juomien tai ruokien sisältämälle aineelle. Oireet vaihtelevat ihottumasta, suun ärsytyksestä sekä huulten ja suun turpoamisesta oksenteluun ja mahakipuun. Pahimmassa tapauksessa seurauksena on voimakas allerginen reaktio (anafylaksia), joka voi olla hengenvaarallinen tila. Yli 170 ruoka-aineen on raportoitu aktivoivan IgE-vasta-aineiden muodostumista, mutta yleisimpiä allergisten reaktioiden aiheuttajia ovat lehmänmaito, kananmuna, pähkinät, kala ja äyriäiset.

Ruoka-aineallergiat ilmenevät usein sitä mukaan kun uusia ruoka-aineita otetaan ruokavalioon. Siksi pikkulapset reagoivat usein ensin maitoon ja sen jälkeen kananmunaan. Iän myötä kehittyy yliherkkyys vehnälle ja hedelmille sekä aikuisiällä pähkinöille ja äyriäisille. Siitepölyallergiaan voi liittyä myös ristiallergioita. Ristiallergiassa henkilö reagoi samankaltaisiin, mutta eri lähteistä peräisin oleviin allergeeneihin eli siitepölylle allerginen voi olla yliherkkä myös omenoille, pähkinöille tai luuhedelmille.

Useimmat lapsena saadut allergiat menevät ohi ajan mittaan, erityisesti lehmänmaito-, kananmuna- ja vehnäallergia. Myöhemmin kehittyneet allergiat sen sijaan saattavat jäädä pysyviksi. Pähkinöille herkistyneen allergia jatkuu todennäköisesti koko eliniän.

Allerginen astma

Allergisessa astmassa (atooppisessa astmassa) elimistön immuunipuolustus ylireagoi hengitysilman sisältämiin sinällään vaarattomiin aineisiin, kuten siitepölyyn, pölypunkkien tai lemmikkieläinten levittämiin aineisiin tuottamalla IgE-vasta-aineita. Oireina koetaan
esimerkiksi hengityksen vaikeutumista ja vinkunaa, sekä yskää .

Alle 3-vuotiaan lapsen astman diagnosointia vaikeuttaa se, että lapsilla esiintyy usein hengitystietulehduksesta johtuvaa vinkuvaa hengitystä ja yskää, joka ei kuitenkaan ole astmaa. Keuhkojen toiminnan mittaaminen tämänikäisillä on myös haastavaa. Jos sukulaisilla esiintyy atooppisia sairauksia tai lapsella on atooppinen ihottuma ja muu allergiaan viittaava oire, kuten yliherkkyys siitepölylle tai jollekin ruoka-aineelle, lapsella voi olla myöhemmin suurentunut riski sairastua astmaan.

Heinänuha ja siitepölyallergia

Heinänuha (allerginen riniitti) johtuu ylähengitystietulehduksesta. Sen oireina ovat vetinen nuha, nenän tukkoisuus, silmien kutina ja aivastelukohtaukset. Oireita aiheuttavat yliherkkyys siitepölylle (kausinuha) sekä pöly-/eläinallergia ja pölypunkkiallergia (ympärivuotinen nuha). Useimmilla atoopikoilla on vain kausiluonteista nuhaa, mutta toisilla nuha jatkuu ympäri vuoden. Allergista nuhaa esiintyy tavallisimmin 20– 40 vuoden iässä.

Taustatekijät

Atooppisten sairauksen kehittymiseen vaikuttaa myös useat taustatekijät. Lue lisää.

Lähteet ja lisätietoa

Atooppinen ihottuma Käypä Hoito –suositus: http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50077.pdf
Allergia-, Iho- ja Astmaliiton www-sivusto: http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50077.pdf
Allergia-, Iho- ja Astmaliiton laatima opas atooppisesta
ihottumasta: https://www.allergia.fi/site/assets/files/1178/atooppinen_ihottuma_opas_2601-2018_web.pdf
Terveyskylän Ihotautitalo: https://www.terveyskyla.fi/ihotautitalo/ihotaudit/atooppinen-ihottuma
Astman Käypä Hoito-suositus: https://www.kaypahoito.fi/hoi06030

Ruoka-allergiat (lapset) Käypä Hoito-suositus: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50026

Jaa sisältö