Millä tavoin ilmaston muuttuminen on vaikuttanut Suomessa siitepölyallergiaan?

Suomen ilmasto on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana selvästi. Muutokset ovat näkyneet erityisesti lämpötilan nousuna, sademäärien kasvuna sekä äärisääilmiöinä. Muutos on vaikuttanut siitepölyallergiaan Suomessa monin tavoin ja ikävä kyllä vaikutukset ovat olleet pääasiassa negatiivisia allergisten oireiden kannalta.

Author: Susanna | Date: 30 kesäkuu 2025

Suomessa siitepölykausi kestää puolisen vuotta, helmikuusta syyskuuhun. Tämä aiheuttaa yli miljoonalle siitepölyallergiselle usein haasteita arjessa, jopa työkyky voi olla uhattuna. Lämpenevä ilmasto on pidentänyt siitepölykautta keväällä ja syksyllä. Esimerkiksi koivun siitepölykausi alkaa aiemmin kuin ennen. Lämpimät kesät ovat pidentäneet pujon kukinta-aikaa. Myös pujon kasvuolosuhteet ovat parantuneet: se leviää herkemmin ja tuottaa enemmän siitepölyä.

Pujon sukulaiskasvit ketomaruna ja marunatuoksukki aiheuttavat oireita useimmille pujoallergisille. Ketomaruna kukkii Etelä- ja Keski-Suomessa pari viikkoa pujoa myöhemmin pidentäen pujoallergisen oirekautta. Marunatuoksukki on uusi tulokas Suomessa. Sitä kasvaa lähinnä lintulautojen läheisyydessä, sillä se on tullut meille ulkomailta lintujen ruuaksi myytävien siementen mukana. Kasvaakseen kukintavaiheeseen tämä kasvi tarvitsee lämpimän kesän, ja sittenkin se kukkii vasta syyskuussa. 

Lisää uusia loppukesän allergisoivia kasveja saattaa levitä Suomeen. Ilmaston lämpeneminen parantaa näiden kasvien kasvuedellytyksiä ja mahdollistaa niiden yleistymisen, leviämisen ja pidemmän kukinta-ajan.

Lämpimämmät ja kuivemmat olosuhteet saattavat lisätä kasvien tuottaman siitepölyn määrää. Joillakin alueilla lisäksi kasvien kasvuolosuhteet ovat parantuneet, mikä lisää kukintojen ja siitepölyn kokonaismäärää. Pitkäaikainen siitepölyseuranta on osoittanut, että ainakin pähkinäpuun, koivun ja heinien siitepölymäärät ovat kasvaneet. Lisäksi nykytilanteeseen verrattuna on mahdollista, että tulevaisuuden siitepöly on huomattavasti allergeenipitoisempaa.

Äärimmäiset lämpö-, tuuli- tai kosteusolosuhteet voivat tehostaa aeroallergeenien leviämistä. Esimerkiksi ukkosmyrskyjen puhkeamista edeltävä osmoottinen paine ilmeisesti hajottaa siitepölyhiukkasia, jolloin vapautuu ilmakehään pieniä allergeenihiukkasia. Nämä allergeenihiukkaset ovat niin pieniä, että ne saattavat kulkeutua alempiin hengitysteihin saakka aiheuttaen huonoimmillaan astmakohtauksen.

Ilmansaasteet eivät sinänsä ole ilmastonmuutoksen seurausta vaan yksi sen aiheuttajista. Liikenteen päästöjen on osoitettu lisäävän heinän siitepölyn allergisuutta vapauttamalla siitä enemmän oireita aiheuttavia aineita. Lisäksi saasteet voivat vaurioittaa limakalvoja, mikä edistää allergeenien pääsyä elimistöön.

Allergisen arkea tulevaisuudessa onneksi helpottaa jatkuva siitepölyennusteiden kehitys. Tämä auttaa allergisia suunnittelemaan arkeaan ja lääkitystään aiempaa tehostetummin.

Lisäksi uusia hoitomuotoja kehitellään jatkuvasti. Tulevaisuudessa siitepölyallergia ei välttämättä ole krooninen vaiva.

Myös yksilöllinen vastustuskyky saattaa parantua. Joidenkin tutkimusten mukaan aikainen ja hallittu altistus siitepölylle voi joillakin ihmisillä vähentää allergiariskiä.

1. Tulevaisuuden siitepölyssä voi olla tuplasti allergeeneja, Artikkeli, Itä-Suomen yliopisto, 2023.
2. Siitepölyallergiaopas, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, 2023.
3. Ilmastonmuutos haitaksi siitepölyallergiasta kärsivälle, Lääkärilehti, 2015.
4. "The freaky part of allergy season that no one warned you about”, Vox, 2025.
5. Ympäristön biodiversiteetti, ihmisen mikrobisto ja allergiat ovat yhteydessä toisiinsa. Proceedings of the National Academy of Sciences, 109(21), 8334-8339. Hanski, I., von Herzen, L.,Fyhrquist, N., Koskinen, K., Torppa, K., Laatikainen, T., & Haahtela, T., 2012.