Allergiat atoopikon haasteena

Siitepölyaika on taas pian täällä. Omaksi onnekseni olen elämäni aikana säästynyt pahemmalta siitepölyallergialta. Siitepöly on saattanut jonkun verran vaikuttaa ihoni tilaan, sekä silmät ja nenä ovat voineet kostua hieman helpommin. Minun atooppisen ihottumani tila pomppii ylhäältä alas muutenkin nykyään aika paljon, joten en varmaan edes ajattelisi paljoa mahdollisesta siitepölyn aiheuttamasta muutoksesta ihossa.

Author: Salla | Date: 11 toukokuu 2021

Pitkästä aikaa pääsen kirjoittelemaan tänne blogiin. Kirjoitin joulukuussa ylioppilaaksi ja tämä vuosi on kulunut pääsykokeeseen valmistautumisessa, joka odottaa toukokuun lopulla. 

Jo aiemmin talvella päässäni alkoi nousemaan epäilyksiä, että olisikohan minulla ruoka-aineallergioita, joista en tiedä. Nimittäin olen jo monen kuukauden ajan kärsinyt välillä aika voimakkaista lehahduksista kasvojen ja kaulan alueella, jotka tulevat aina viikon tai parin välein ja kestävät 2–4 päivää. Näiden lehahduksien mukana tulee kutinaa, iho vaihtaa väriä melkein koko kasvojen ja kaulan alueilla punaiseksi, sekä välillä myös kurkkua kutittaa ja silmät ja nenä vuotavat. Siksi olen miettinyt olisiko näille nopeille ihomuutoksille joku tietty syy. Onneksi sain yleislääkäriltä lähetteen ihopolille, jonne olisi suunta prick-testeihin nyt toukokuussa. Viime käynnistä ihopolille onkin kulunut jo yli kaksi vuotta.

Olen jatkanut hevostelua viikoittain. Vaikka ratsastuksen jälkeen nenä usein vuotaa ja suihkuun on mentävä heti tallilta tulon jälkeen, en usko oireiden liittyvän itse hevosiin, vaan heinä-, turve- ja hiekkapölyyn. Yleensä jätän heinähommat jollekin toiselle, mutta kyllä siitäkin työstä selviää! Samantapaisia oireita tulee myös siivotessa, jos on pitkään pölyisessä ympäristössä. Imuroinnin jälkeen saattaa nenä jatkaa vuotamista koko loppu päivän. 

Nämä allergiaoireet eivät kuitenkaan vertaa oireisiin, joita saan kissoista ja koirista. Oma kissa minulla on, mutta olen siihen jonkun verran siedättynyt. Kissa tuli hankittua ollessani 9-vuotias, jolloin ihottuma valtasi käsiäni ja jalkojani. Olen itse tehnyt sellaisen johtopäätöksen, että kun murrosiässä ihottuma alkoi hellittää raajojen ja taipeiden alueilla, sekä samaan aikaan paheni rajusti kasvoilla ja kaulalla, silloin myös allergiaoireet koiriin ja kissoihin alkoivat. Kun ensimmäisen kerran kuulin sairaanhoitajalta olevani allerginen kissoille, olin ihmeissäni, koska kissa oli ollut siinä vaiheessa jo muutaman vuoden. Silloin minulle kerrottiin, että olen todennäköisesti siedättänyt itseni sille. Silti myöhemmin allergiaoireet pahenivat omallekin kissalleni. Vieraat eläimet aiheuttavat paljon pahempia oireita, näppylöitä, silmien turpoamista ja vuotoa sekä nuhaisuutta.

Syön allergialääkkeitä aika säännöllisesti pitääkseni oireet kurissa. Olen huomannut, että kesäaikaan kissan kanssa on helpompi olla, johtuen varmaan ihottuman paremmasta kunnosta siihen aikaan. Talviaikaan ja muutenkin ihon ollessa huonommassa kunnossa kissan kanssa eläminen on vähän vaikeaa. Haluaisihan sitä omaa lemmikkiä silitellä, mutta joskus saattaa käydä niin, että on heti pakko mennä suihkuun kissan sylissä pidon jälkeen. Silti en kissasta luovu, onhan se tärkeä ja rakas lemmikki! Unelmana olisi joskus tulevaisuudessa hankkia toinen kissa ja koirakin, mutta tämä toive usein murskautuu, kun olen toisten lemmikkien seurassa. Allergiasta en taida helpolla päästä.

Lehahduksia olen hoitanut takrolimuusivoiteella, mikä toimii minulla hyvin suunympäryksen alueella. Leuka ja nenän alapuolella oleva ihoalue ovat jo pitkään häirinneet minua, iho on ollut siellä erityisen punakka ja alue on ollut todella kutiseva. Nämä alueet myös märkivät enemmän kuin missään muualla kropassa. Nyt ne ovat kuitenkin hyvässä kunnossa, eivätkä punoitakaan kovin paljon. Mutta kun yritän laittaa tätä voidetta otsaan tai kaulalle, niin en valitettavasti pysty keskittymään mihinkään. Ennen tämä voide poltteli, mutta nyt se vaan kutittaa todella paljon. Herään joskus öisin siihen, kun raavin. Muuten voide on ollut kelpo apu märkivän ja kutisevan suunympärysalueen hoitoon. Taivealueita olen rasvannut käyttämällä vähän vahvempaa kortisonivoidetta, jonka ansiosta kokonaisuudessaan atooppinen ihottumani on tällä hetkellä ihan hyvässä kunnossa. Toivottavasti säästyisin pahemmilta lehahduksilta tänä loppukeväänä. Yleensä kesällä iho on kuitenkin sen verran paremmassa kunnossa, etten usko joutuvani kamppailemaan lehahdusten kanssa silloin.

Kesää onkin jo kova ikävä. Toivon, että siitä tulee lämmin ja aurinkoinen, muttei liian kuuma!