Jos lapsellasi on atooppinen ihottuma (tunnetaan myös nimellä atooppinen ekseema), olet varmasti viettänyt aikaa tutkien nettiä tai kysellen neuvoja tuttaviltasi. Joskus neuvot saattavat kuitenkin jopa hämmentää. Tämä artikkeli voi auttaa selventämään yleisiä uskomuksia ja myyttejä atooppisesta ihottumasta.1,2
Jotkin ihottumat, kuten syyhy ja silsa, voivat näyttää atooppiselta ihottumalta ja ne voivat tarttua ihmisestä toiseen. Atooppinen ihottuma ei kuitenkaan ole tarttuva. Lapsesi ei ole saanut ihottumaa keneltäkään, eikä hän voi tartuttaa sitä muihin kosketuksen kautta - tai millään muullakaan tavalla. Atooppinen ihottuma on yleinen krooninen ihosairaus. Oireiden pahenemisvaiheet johtuvat ympäristötekijöistä, ei kontaktista muihin ihmisiin.3-5
AD on usein suvussa esiintyvä sairaus, joka liittyy elimistön taustalla olevaan tulehdukseen. Näitä ovat allerginen astma ja heinänuha. Jos vanhemmalla tai perheenjäsenellä on AD tai jokin muu atooppinen sairaus, lapsellesi saattaa kehittyä AD. Kasvaessaan hänelle voi kehittyä myös astma ja heinänuha.4,6-8
Useimmat atooppista ihottumaa sairastavat saavat oireita ennen viiden vuoden ikää, mutta atooppinen ihottuma ei ole vain lapsuuden ongelma. Myös aikuisilla voi olla atooppisen ihottuman oireita ja 20-50 % atoopikkolapsista sairastaa sitä vielä aikuisenakin.7 On todennäköisempää, että lapsellasi on atooppinen ihottuma vielä aikuisena, jos oireet alkoivat jo vauvana, ihottuma on vaikea tai jos jommallakummalla vanhemmalla on atooppinen sairaus.9,10
Lapsesi voi saada pahenemisvaiheita, vaikka tekisit kaikkesi välttääksesi laukaisevia tekijöitä. On tärkeää tehdä parhaasi, mutta geenit ja lapsesi immuunijärjestelmä vaikuttavat oireisiin. Ne eivät ole asioita, joita voit hallita.1,5,7
Jopa kolmasosalla atooppista ihottumaa sairastavista lapsista on myös ruoka-aineallergioita, jotka voivat pahentaa ihottuman oireita. Vauvan monipuolinen ruokavalio ensimmäisen elinvuoden aikana voi vähentää ruoka-aineallergioiden riskiä ja ehkäistä vaikean atooppisen ihottuman puhkeamista. Atooppisen ihottuman tausta on kuitenkin geneettinen ja liittyy immuunijärjestelmän toimintaan, joten ruoat yksinään eivät aiheuta sitä.3,5,7 Joskus tietyt ruoat voivat laukaista oireita, kuten:5 kananmunat, maito, pähkinät, soija, kala ja jotkin hedelmät.11 Lapsesi lääkäri voi auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan ruokiin liittyviä laukaisevia tekijöitä.7
Voiko huono ilmastointi aiheuttaa ihottumaa? Entä homeinen ympäristö? Ei, ne eivät voi aiheuttaa atooppista ihottumaa, mutta ne voivat pahentaa sitä. Samoin kuin ruoat, ympäristötekijät voivat laukaista tulehduksen ihon alla. Lapsesi oireiden laukaisijat ovat yksilöllisiä, mutta home, pöly ja siitepöly ovat yleisiä. Jos näitä allergeeneja on vaikkapa ilmastointilaitteessasi, ne voivat pahentaa oireita. Noudata lääkärisi ohjeita näiden laukaisevien tekijöiden hallinnassa.4,5,7
On luonnollista toivoa, että lapsesi ihottuma on parantunut, kun iho näyttää hyvältä. Atooppinen ihottuma on kuitenkin pitkäaikainen sairaus, joka vaikuttaa ihon alla. Vaikka iho näyttäisi terveeltä, ihon pinnan alla voi olla tulehdusta (tyypin 2 tulehdus), jonka seuraava laukaiseva tekijä voi aktivoida.2,7 Kaikilla lapsilla oireet eivät häviä iän myötä. Jos lapsellasi on keskivaikea tai vaikea atooppinen ihottuma, hän saattaa tarvita jatkuvaa hoitoa. Keskustele lääkärisi kanssa pitkäaikaisen hoitosuunnitelman laatimisesta.7
Vaikka perusvoiteet auttavat suojaamaan ihoa ja lievittämään ärsytystä, ne eivät vaikuta taustalla olevaan tulehdukseen (tyypin 2 tulehdus).5,7 Lapsesi saattaa tarvita reseptilääkkeitä, erityisesti jos ihottuma on keskivaikea tai vaikea. Tutkimus- ja kehitystyön ansiosta uusia hoitoja on saatavilla. Näiden avulla voidaan saada atooppinen ihottuma pitkäkestoisesti hallintaan.7
Atooppisen ihottuman taustan ymmärtäminen voi auttaa sinua vähentämään lapsesi oireita ja parantamaan hänen elämänlaatuaan.2,5 Tee tiivistä yhteistyötä lapsesi lääkärin kanssa tehokkaan hoitosuunnitelman laatimiseksi.7 Muista, ettet ole yksin lapsesi ihottuman hoidossa - terveydenhuollon ammattilaiset ovat tukenasi.
Viitteet
- Zuberbier T, Orlow SJ, Paller AS, et al. Patient perspectives on the management of atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol. 2006;118(1):226-232. doi:10.1016/j.jaci.2006.02.031.
- Neri I, Galli E, Baiardini I, et al. Implications of Atopic Dermatitis on the Quality of Life of 6-11 Years Old Children and Caregivers (PEDI-BURDEN). J Asthma Allergy. 2023;16:383-396. Published 2023 Apr 12. doi:10.2147/JAA.S404350.
- National Eczema Association. 6 skin conditions commonly misdiagnosed as eczema. National Eczema Association. Published 2022. https://nationaleczema.org/blog/6-skin-conditions-commonly-misdiagnosed-as-eczema/. Accessed October 2024.
- NHS. Atopic eczema – Overview. https://www. nhs.uk/conditions/atopic-eczema/. Accessed October 2024.
- Wollenberg A, Barbarot S, Bieber T, et al. Consensus-based European guidelines for treatment of atopic eczema (atopic dermatitis) in adults and children: part I [published correction appears in J Eur Acad Dermatol Venereol. 2019 Jul;33(7):1436. doi: 10.1111/jdv.15719]. J Eur Acad Dermatol Venereol. 2018;32(5):657-682. doi:10.1111/jdv.14891.
- Silverberg JI. Comorbidities and the impact of atopic dermatitis. Ann Allergy Asthma Immunol. 2019;123(2):144-151. doi:10.1016/j.anai.2019.04.020
- Fishbein AB, Silverberg JI, Wilson EJ, Ong PY. Update on Atopic Dermatitis: Diagnosis, Severity Assessment, and Treatment Selection. J Allergy Clin Immunol Pract. 2020;8(1):91-101. doi:10.1016/j.jaip.2019.06.044.
- Paller, A. S., Spergel, J. M., Mina-Osorio, P., & Irvine, A. D. The atopic march and atopic multimorbidity: Many trajectories, many pathways. The Journal of allergy and clinical immunology. 2019;143(1):46-55. https://doi.org/10.1016/j.jaci.2018.11.006.
- Paternoster L, Savenije OEM, Heron J, et al. Identification of atopic dermatitis subgroups in children from 2 longitudinal birth cohorts. J Allergy Clin Immunol. 2018;141(3):964-971. doi:10.1016/j.jaci.2017.09.044.
- Wan J, Mitra N, Hoffstad OJ, Yan AC, Margolis DJ. Longitudinal atopic dermatitis control and persistence vary with timing of disease onset in children: A cohort study. J Am Acad Dermatol. 2019;81(6):1292-1299. doi:10.1016/j.jaad.2019.05.016.
- Mastrorilli C, Cardinale F, Giannetti A, Caffarelli C. Pollen-food allergy syndrome: A not so rare disease in childhood. Medicina. 2019;55(10):641. doi:10.3390/medicina55100641
MAT-BE-2500671 1.0 06/25