Atoopikon allergiat, ajankohtaista ja mikä on muuttunut?

Hei kaikille!
Olen Susanna, iho- ja allergiapoliklinikan atopia- ja allergia-asiantuntijasairaanhoitaja Seinäjoelta. Aloittelen uutena aluevaltauksenani täällä atooppinen.fi -sivustolla blogikirjoittelua ammattilaisen näkökulmasta.

Author: Susanna | Date: 24. lokakuuta 2024

Nainen laboratoriossa

Vähän minusta

Työurani olen aloitellut jo kauan sitten allergia- ja astmayhdistyksen toiminnanjohtajana ja- neuvojana. Sen jälkeen vuonna 1997 sain vakituisen työpaikan Seinäjoen keskussairaalan iho- ja allergiapoliklinikalta asiantuntijasairaanhoitajana. Työnkuvaani kuului alusta alkaen allergiatestien tekoa ja potilaiden ohjausta sekä allergia- että ihoasioissa. Olen aina kokenut työni antoisana, haastavana sekä mielenkiintoisena. Jostain syystä erityisesti allergia-asiat ovat aina kiinnostaneet eniten ja niihin jaksan edelleen paneutua intohimoisesti. Mielestäni allergioiden selvittelyssä saa toisinaan heittäytyä ikään kuin salapoliisin rooliin, koska ihan helposti potilaan oireilun syy ei aina selviä, tai joskus syyksi paljastuu jokin ihan muu asia, kuin allergia. Pian kolmenkymmenen työvuoteni aikana moni asia on kehittynyt ja muuttunut. Koskaan ei koe olevansa valmis, vaan tässä työssä työskenteleminen vaatii ajan hermolla pysymistä lääketieteen ja hoitojen kehittymisen myötä.

Susanna

Atooppisten allergioiden tutkiminen

Duodecimin ylläpitämässä terveyskirjastossa määritellään atooppinen allergia seuraavasti: ”IgE-välitteinen immunologinen herkistyminen, joka ilmenee välittöminä yliherkkyysreaktioina, kliinisenä diagnoosina yleensä atooppinen ekseema (maitorupi), heinänuha tai allerginen astma, allergeeneina mm. eläinten epiteelisoluissa, siitepölyissä, homesienissä ja kotipölyssä olevat aineet.”

Yli kymmenen vuotta sitten potilaalla epäiltäessä välitöntä, atooppista allergiaa, tehtiin yleensä laajasti prick- eli ihopistotestejä erilaisille pölyille ja myös ruoka-aineille. Lisäksi voitiin katsoa verikokeena IgE -vasta-aineita samoille allergeeneille. Haasteena oli se, että kyseisillä tutkimusmenetelmillä ei saanut selville potilaan riskiä saada vakavaa anafylaksiaan johtavaa allergista reaktiota. Myös potilaan ohjaaminen oli haastavaa, koska kyseiset tutkimukset saattoivat antaa sekä vääriä positiivisia että vääriä negatiivisia tuloksia. Myös testejä tulkitsevien ammattilaisten piti silloin ja nyt, olla perillä, miten tuloksia tulkitaan. Potilaan oireiden tulee korreloida aina tutkimustulosten kanssa. Esimerkiksi jos prickeissä tulee positiivinen reaktio omenasta, mutta potilas ei saa omenasta oireita, niin silloin ei ohjata välttämään omenaa. Pitää tietää, miksi omena tekee paukaman prick -testissä ja selittää asia potilaalle. Kyseessähän on ns. ristiallergiareaktio koivun siitepölylle. Osalla siitepölyallergisista tulee lieviä oireita tietyistä ruoka-aineista erityisesti siitepölykautena.

Siitepölyallergisen ristiallergia ruoka-aineiden kanssa

Noin joka toinen koivuallerginen saa oireita kypsentämättömistä juureksista, vihanneksista ja hedelmistä. Oireita voivat aiheuttaa myös pähkinät, manteli, siemenet ja mausteet.

Ristireaktiossa ruoka aiheuttaa esimerkiksi suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä. Muita ristiallergiaoireita voivat olla: suu, nielu ja korvat kutiavat, huulet ja suun limakalvo voivat turvota hieman. Raakojen juuresten käsittely voi aiheuttaa iho-oireita ja myös silmäoireita, jos esim. omenan tai perunan käsittelemisen yhteydessä siitepölyä muistuttava allergeeni joutuu käsien kautta silmiin. Vatsaoireet ja laajat iho-oireet ovat harvinaisia. Siitepölyallergiaan liittyvät ristiallergiaoireet johtavat erittäin harvoin vakavaan allergiaoireiluun.

Pähkinät

Toimintaohjeet ristiallergiassa

Kun oireiden taustalla on siitepölyristireaktio, ruoka-aineita voi käyttää oireiden sallimissa rajoissa, sillä voimakkaan allergisen reaktion (anafylaksian) riski on matala.  Siitepölykauden ollessa ohi, voi olla, että oireita ei tule lainkaan. Selleriä lukuun ottamatta, juuresten, hedelmien ja vihannesten raastaminen, pilkkominen, soseuttaminen, pakastaminen vähentää jonkun verran niiden allergisoivuutta. Keittämällä tai kypsentämällä niiden allergisoivuutta voidaan vähentää merkittävästi.

Jatkan aiheesta seuraavan kerran, pikaisiin kuulemisiin!

Susanna

Susanna

Olen Susanna, viisikymppinen kolmen pojan äiti Etelä-Pohjanmaan komeilta lakeuksilta. Meillä lakeuksilla ei ”silimä pökkää” ja sielukin lepää tässä maisemassa, missä taivas on aina lähellä.

Vapaa-ajallani harrastan aivotyöni vastapainoksi liikuntaa eri muodoissaan, käsilläni korujen tekoa ja sellonsoittoa. Itselläni ei ole allergioita eikä atopiaa, mutta keskimmäisen poikani kautta se aihe on tullut tutuksi myös omakohtaisesti. Oma terveydellinen taakkani, mutta myös opettajani, on vaikea migreeni, jonka kanssa olen jopa joutunut väliaikaisesti puolittamaan työntekoni muutama vuosi takaperin, migreenini pahentuessa krooniseksi. Viime aikoina se on onnekseni hieman hellittänyt otettaan, osin oman biologisen estolääkkeeni ansiosta.

MAT-FI-2400457-1.0-10/2024

Jaa sisältö

Uusin blogi