Kevättä rinnassa – ja vähän allergiaoireita pinnassa?

Tänä keväänä on käynyt taas niin selväksi tuo vanha sanonta kevään tulemisesta keikkuen. Oli niin kiva nauttia jo huhtikuussa hetki lämpöisistä päivistä ja illoista, antaa auringon valon helliä sydäntä, mieltä ja ihoa. Aurinko ehti kuivattaa tiet ja maat, monet kasvitkin heräsivät talvilevolta. Allergisille atoopikoille tämä kaikki tuo tullessaan myös ikäviä vaivoja – elimistö reagoi sinällään harmittomiin allergeeneihin ja se aiheuttaa monille tuskaisia keväthetkiä. Ajattelin tässä tekstissäni tarinoida muutamia allergiaan liittyviä asioita; niitä asioita, joihin törmään aina vain uudelleen atoopikkoja hoitaessani.

Author: Teija | Date: 11 toukokuu 2021

Atooppiseen sairausryhmään kuuluu välittömät allergiat, mutta kaikilla atoopikoilla näitä ei ole. Aloitin hoitajana ihopoliklinikalla 2000-luvun alkupuolella aikana, joka oli prick-testien kulta-aikaa. Ensimmäiset kolme kuukautta tein pelkästään näitä välittömän allergian testejä, muistanpa prickanneeni yhdessä työvuorossa jopa 16 potilasta. Meillä jo silloin testituloksen selvittyä annettiin potilaalle ohjeet, jossa kerrottiin mitä testi tarkoittaa: testi mittaa elimistön herkistymistä ja jos kyseessä olevaan allergeeniin liittyy selvät välittömän allergian oireet, on kyseessä allergia. Samalla kerrottiin myös mitä tarkoittaa ristiinreagointi ja mitä ovat ristiinreagoivat ruoka-aineet koivun ja heinien siitepölylle.

Testejä tehtiin tuolloin kuitenkin Suomessa hyvin paljon ja testitulokset herkistymisistä johtivat ongelmiin – prick-testien tuloksista tulikin allergioita, joidenka hoito vaati täydellistä välttämistä ja dieettiä kotona, hoidossa, koulussa ja työpaikalla. Kunnes sitten todettiin, että tämän tilanteen kanssa ei enää selvitä ja Filha aloitti 2008 kymmenvuotisen hankkeensa allergisten sairauksien haittojen vähentämiseksi. Kansallinen Allergiaohjelma toi mukanaan hyvät tulokset: turhat testaukset, dieetit ja vältöt on purettu pois. Allergiaohjelman jälkeen ajatus on ollut se, että allergiatilannetta voidaan seurata: yksi kolmasosa potilaista siedättyy, yhdellä kolmasosalla oireilu pysyy ennallaan ja yhdellä kolmasosalla jatkuva altistuminen ja oireilu voi ikävä kyllä aiheuttaa jopa astman, jolloin näillä potilailla allergiaa aiheuttavat tekijät toki tulee poistaa.    

Nykyisin on siis turha enää pyytää prick-testausta selvittämään, jos olisin jollekin allerginen; testaus on yleisimmin apuväline atooppisen taipumuksen varmistamiseen. Välittömän allergian paljastaa toistuva oireilu siitepölykausina tai eläinkontaktissa. Siitepöly- ja eläinallergiat kehittyvät yleensä lapselle, joka on ollut jo useamman vuoden tekemisissä näiden allergeenien kanssa. Siksipä joku kevät koivun aloittaessa kukintansa tai lapsen silitellessä mummolan kissaa voi hänelle ilmaantua ensimmäistä kertaa oireita: nenä vuotaa, silmät punoittavat ja kutiavat, yskittää, väsyttää.

Jos lapsi sairastaa myös atooppista ihottumaa, saattaa välitön allergia näkyä myös ihottuman pahenemisena. Jos tälläistä välitöntä allergiaa sairastaa, on syytä aloittaa oireenmukainen lääkitys jo hyvissä ajoin ennen kuin joutuu allergeenin kanssa tekemisiin. Ellei lääkitys auta ja allergian oireet vievät elämän aivan solmuun, on siedätyshoito tehokas keino helpottaa allergian kanssa elämistä.

Atooppisen ihottuman lehahteleva luonne teettää monenlaisia vaikeuksia. Se tuo kyvyttömyyden tunteita siitä, etten osaa hoitaa itseäni; se tuo arkeen väsymystä, huolta; se tuo epäilyä allergioista. Hyvin tavallista on kuulla tarina, jossa on yritetty salapoliisin tavoin selvittää mitä milloinkin söin ihottuman pahentuessa ja kokeillaan monenmoisia välttödieettejä.

Ruoka-aineallergiat ovat tavallisia ensimmäisellä ikävuodella, jos lapsi sairastaa vaikeana oireilevaa atooppista ihottumaa tai jatkuvia vatsavaivoja eikä kasva kunnolla. Näitä allergioita ovat tavallisesti maito, viljat, kananmuna ja kun välttödieetti saadaan kuntoon, auttaa se ihonkin parempaan kuntoon, vatsa rauhoittuu ja lapsi kasvaa. Kouluikään mennessä suurimmasta osasta näistäkin allergioista päästään eroon.

Aikuisena ruoka-aineallergioiden puhkeaminen ei ole kovin tavallista. Sen sijaan atooppisen taipumuksen omaava allergikko voi olla hyvinkin herkkä erilaisille biogeenisille amiineille kuten esimerkiksi histamiinille. Silloin jos yhdellä ruokailukerralla saa riittävän annoksen histamiinia sisältäviä tai sitä elimistöstä vapauttavia ruoka-aineita, iholle lehahtaa punoitusta, nokkosrokkoa, kutinaa. Silloin kun 80-luvulla tein töitä lastenhoitajana ohjattiin atoopikkoja välttämään  I ja II ryhmän allergisoivia ruoka-aineita. Kyse oli juuri tästä ja muistelen, että kukaan atoopikkolapsi ei saanut syödä sitrushedelmiä tai mansikoita eikä juoda kaakaota! Tästä asiasta voit etsiä lisätietoa lisäämällä internetissä hakukoneeseen sanan histamiini-intoleranssi.

Entä sitten miten ne atopiaan liittyvät vaikeat allergiat? Kuinka nykyisin pystytään tunnistamaan vaikeat, vaaralliset allergiat  ja hoitamaan ne tehokkaasti? Prick-testauksia tärkeämpiä ruoka-aineallergian tutkimuksia pienen lapsen ollessa kyseessä ovat erilaiset verestä otettavat rast-kokeet, joita verrataan IgE-kokonaisarvoon. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut käyttöön aina vain tarkempia verikokeita, joilla voidaan selvittää mille elimistö reagoi. On olemassa mikrosirututkimus, jossa yhdellä verinäytteellä saa arvion yli sadasta allergeenista.

Sitäkin tarkempia ovat komponenttitutkimukset, joilla selviää yksittäisen allergeenin kohdalla myös se, onko odotettavissa anafylaktisia reaktioita vai ovatko mahdolliset oireet vähemmän vaarallisia. Jos kyseessä on allergia, joka uhkaa elämää, on silloin ainoa oikea tapa välttää allergeenia. Tälläiset vältöt kuormittavat elämää todella paljon niin aikuisen kuin lapsenkin kohdalla. Siksi joidenkin vakavienkin allergioiden kohdalla voidaan kokeilla siedätyshoitoa, jossa elimistö totutetaan allergeeniin minimaalisen pienistä annoksista aloittaen ja annosta pikkuhiljaa lisäten.  

Satunnaisiin altistumisiin elimistö reagoi vaarallisin reaktioin, siksi hengenvaarallista allergiaa sairastava ihminen kantaa mukanaan adrenaliinikynää vahinkoaltistumisten varalta. Aikuisellakin atooppista ihottumaa sairastavalla voi olla syytä tarkistaa ruoka-aineallergioiden mahdollisuus, jos ihottuma ei tahdo hoidoilla rauhoittua ja oireilee kesät ja talvet yhtä hankalana.

Ruoka-aineiden ja eläinallergioiden ohella ihottumien syyksi epäillään monesti iholle käytettyjen tuotteiden ainesosia. Kontaktiallergiassa ihon solut reagoivat allergeeniin kutinalla, punoituksella, ihottumalla. Tätä testataan lapputestein ihotautien erikoislääkärin epäilyksestä. Viime vuosikymmenellä kautta Suomen monelle ihmiselle ilmaantui  erittäin voimakasta ihottumaa selkään, pakaroille ja reisiin. Arvaatteko mikä paljastui syyksi? Ensin paljastui yhteiseksi tekijäksi uusi nojatuoli tai sohva; sen jälkeen paljastui, että niissä oli käytetty homeenestoaineena dimetyylifumaraattia, jolle ihmiset olivat sitten allergisoituneet. Tavallisimpia kosketusallergian aiheuttajia ovat hajusteet, nikkeli ja kosmetiikan tuotteiden sisältämät säilöntäaineet.

Aina kuitenkaan ihon ärsyyntyessä ei ole tälläisestä allergiasta kyse: tavallisimmat selitykset ovat atooppisen ihon kuivuus, herkkyys ja lehahteleva luonne. Kun iho on kuiva, ihoa ärsyttävät ja kirvelevät vesipitoiset ja karbamidia sisältävät voiteet. Ihon herkkyys ulkoisille tekijöille saa taas aikaan sen, että hajustetut, liian rasvaiset tai luonnonkosmetiikkaa sisältävät tuotteet saattavat ärsyttää etenkin silloin kun atooppinen ihottuma oireilee. Ulkona puhaltava kylmä viima ja ihon kastuminen voi saada ihon ärtymään. Atooppista ihottumaa voi lehahduttaa jos sairastelet tai sinulla on kova huoli ja murhe: olet kokonaisuus ja monet ihosairaudet reagoivat pahenemalla raskaissa elämänvaiheissa. Lehahtelua lisää myös se, jos et ikinä hoida ihottumasi sisäsyntyistä tulehdustilannetta pois. Ihon uusiutuminen kestää 4-6 viikkoa eikä se ehdi parantua jos hoitojaksot ovat kovin lyhyitä. 

Kooste vielä: Alle vuoden ikäisen vauvan vaikeassa ihottumassa syy on useimmiten ruoka-aineallergiassa mutta tavallisimmin nämä allergiat väistyvät kouluikään mennessä. Tärkeätä niin lapsen kuin aikuisenkin kohdalla on tunnistaa nykyisin testausmenetelmin hengenvaaralliset allergiat. Vaikeasti allergisen elämää saattaa helpottaa jos allergeenille voidaan siedättää. Siitepöly- ja eläinallergioiden esiinmarssia uskotaan edistävän länsimainen liian puhdas elämä jolloin elimistö alkaa reagoida elinympäristön sinänsä vaarattomiin asioihin. Iholle voi syntyä kosketusallergia joka ei onneksi ole hengenvaarallinen ja hoituu sillä, että allergeenia sisältävää tuotetta ei enää iholle laiteta. Atooppisen ihottuman oireiluun kuuluu lehahteleva luonne ilman mitään allergiaakin ja tärkeätä on, että tiedostat sitä ärsyttävät tekijät ja hoidat pahenemisvaiheet huolellisesti ja riittävän pitkään. Joskus matka tehokkaimpiin hoitoihin on pitkä, mutta sellaisiakin on olemassa jos normaalit hoidot eivät auta. Muutama kuukausi sitten hoidonaloituksessa kysyin potilaalta mitä hän tältä hoidolta odottaa.  Siihen hän vastasi: ”Oi, jospa voisin päästä ensi kesänä telttaretkelle!”

Kesää odotellessa,
Teija