tulehdus pinnan alla

Tulehdus pinnan alla: astman ja atooppisen ihottuman salaisuus

Astma ja atooppinen ihottuma – kaksi yleistä pitkäaikaissairautta, joilla ei ensisilmäyksellä ole mitään yhteistä.

Toiseen liittyy häiritsevästi kutiava, punoittava ja rikkoutunut iho; toinen puolestaan aiheuttaa hengenahdistusta, yskää ja  limaisuutta sekä puristavaa tunnetta rintakehässä. Molemmat sairaudet kuormittavat sairastunutta, mutta alkukirjaimen lisäksi niistä on vaikea löytää yhtäläisyyksiä.  Jokin kuitenkin yhdistää näitä kahta eri tavoin oireilevaa sairautta. Yhteyden havaitsemiseksi on kurkistettava oireiden taakse ja pintaa syvemmälle: atooppisen ihottuman ja astman yhteys nimittäin piilee elimistömme yliaktivoituneessa puolustusjärjestelmässä.  

Elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä on tehokas koneisto, joka on kehittynyt tuhoamaan elimistöön pyrkiviä ja sinne tunkeutuneita taudinaiheuttajia. Lukuisat erilaiset taudinaiheuttaja yrittävät päivittäin päästä hyötymään suotuisista olosuhteista kehomme pinnalla ja onteloissa. Immuunijärjestelmämme ansiosta kuitenkin vain murto-osa kutsumattomista vieraista aiheuttaa meille ongelmia.   

Immuunijärjestelmään kuuluu monenlaisia fyysisiä esteitä: näitä ovat esimerkiksi ihon, nenän limakalvojen tai keuhkoputkien tiiviit pintakerrokset, jotka toimivat suojamuurina taudinaiheuttajia vastaan. Puolustusjärjestelmäämme kuuluu myös lukuisia erilaisia valkosoluja, jotka ovat erikoistuneet eliminoimaan vieraaksi materiaaliksi tunnistamiaan tunkeutujia.  

Koska kohtaamamme taudinaiheuttajat vaihtelevat pallomeressä vaanivasta pikkuruisesta noroviruksesta ja  vessan ovenkahvasta mukaan tarttuvasta kolibakteerista aina ilmastointikanavan homesieneen ja lemmikkikissan loismatoon, ei niitä kaikkia vastaan voida taistella samoilla menetelmillä. Esimerkiksi viruksen miehittämät solut poistetaan suoraan niiden kimppuun hyökkäävien tappajasolujen avulla, kun taas loismadot, punkit ja muut isommat kappaleet pyritään esimerkiksi saartamaan limaan, myrkyttämään ja sitten poistamaan elimistöstä raapimalla tai yskimällä.  

 

Loisilta puolustautuminen sairauksien taustalla 

 

Vaikka immuunijärjestelmää säädellään tarkasti, se voi toisinaan tehdä myös virheitä. Niin sanotuissa autoimmuunitaudeissa puolustusjärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja tai molekyylejä vastaan. Joskus taas puolustusreaktio on suunnattu vieraita rakenteita vastaan, mutta käynnistyy liian herkästi tai liian voimakkaasti. Tällöin puhutaan allergisista tai atooppisista sairauksista, joihin kuuluvat esimerkiksi astma, atooppinen ihottuma, krooninen nuha ja erilaiset allergiat. Yhdessä tätä sairausjoukkoa kutsutaan myös tyypin 2 tulehduksellisiksi sairauksiksi.  

Tyypin 2 tulehdus

Tyypin 2 tulehduksellisten sairauksien, kuten astman ja atooppisen ihottuman, taustalla ovat itse asiassa samat perusmekanismit, joilla elimistömme puolustautuisi loiseliöitä vastaan. Puolustusmekanismien aktivoituminen toivotulla tavalla auttaisi elimistöä pääsemään eroon tunkeilijasta, kun taas liian tehokas aktivaatio aiheuttaa astmalle ja atooppiselle ihottumalle tyypillisiä oireita: 

Limantuotanto ja keuhkoputken supistelu auttaisivat tositilanteessa yskimään haitallisen tunkeutujan ulos, mutta väärässä tilanteessa aiheuttavat astmaatikolle hengitysvaikeuksia.  

Kutinarefleksin aktivoituminen auttaa raapaisemaan kohtaa, johon loiseliö yrittää kiinnittyä, mutta saa toisaalta atooppista ihottumaa sairastavan raapimaan ihonsa rikki. 

Ihon ja keuhkoputken pinnan läpäisevyyden lisääntyminen auttaa loisia myrkyttäviä tulehdussoluja pääsemään kutsumattoman vieraan kimppuun, mutta pitkään jatkuessaan läpäisevyys aiheuttaa ihon kuivumista, keuhkoputken rakenteen muutoksia, entistä herkempää reagointia erilaisiin ärsykkeisiin ja lopulta pitkäaikaisen tulehduksen iholla tai keuhkoputken seinämissä.   

Tyypin 2 tulehdukseen liittyvät sairaudet esiintyvät samasta tulehdusmekanismistaan johtuen usein yhdessä. Näin ollen esimerkiksi atooppista ihottumaa sairastavalla voi usein olla samanaikaisesti myös astma ja astmaatikko voi kärsiä myös siitepölyallergiasta tai kutisevasta ihosta. Periaatteessa voidaankin ajatella, että astma ja atooppinen ihottuma ovat saman tulehduksen ilmenemismuotoja eri puolilla kehoa.  

Toistaiseksi ei tiedetä, mistä syystä joillain ihmisillä puolustusjärjestelmä aktivoituu herkemmin kuin muilla. Niin sanotun hygieniahypoteesin mukaan altistuminen erilaisille mikrobeille varhaislapsuudessa saattaa auttaa kouluttamaan immuunipuolustusta niin, ettei se myöhemmin yliaktivoidu ja aiheuta esimerkiksi astmaa tai atooppista ihottumaa. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, voitaisiinko tyypin 2 tulehduksellisia sairauksia estää puhkeamasta varhaislapsuuden immuunipuolustukseen vaikuttamalla, eikä atooppisen ihottuman tai astman puhkeamista siis voida ehkäistä.  
 

Tulehduksen lievittäminen hillitsee oireita 
 

Vaikka astmaa ja atooppista ihottumaa ei vielä osata estää, sairauksien hoitoon on olemassa lukuisia vaihtoehtoja. Koska monet astman, atooppisen ihottuman ja muiden tyypin 2 tulehduksellisten sairauksien oireista liittyvät yliaktiivisen puolustusjärjestelmämme aiheuttamaan pitkäkestoiseen tulehdukseen, tämän tulehduksen lievittäminen on tärkeä osa näiden sairauksien hoitoa. 

Astmaan liittyvää tyypin 2 tulehdusta lievitetään erityisesti hengitettävällä kortisonilla, kun taas atooppisessa ihottumassa ihon tulehdusta voidaan hillitä lääkevoiteilla. Vaikeimpia taudin muotoja voidaan hoitaa myös tulehdusta systeemisesti lievittävillä lääkehoidoilla tai tiettyihin tulehduksen osiin kohdistuvilla täsmälääkkeillä. Tulevaisuuden tutkimuksissa selviää, voitaisiinko tyypin 2 tulehdusta oppia muokkaamaan myös pysyvästi, jolloin siihen liittyviä sairauksia voitaisiin mahdollisesti parantaa pysyvästi tai estää puhkeamasta.  

Lähteet: 

Lumio. Elimistön vastustuskyky (immuniteetti). Lääkärikirja Duodecim (2019). Osoitteessa:  https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01150 (Viitattu 03/2020) 
Hammad & Lambrecht. Immunity 2015;43:29-40. 
Annunziato, ym. J Allergy Clin Immunol 2015;135:626-35.
Gandhi, ym. Nat Rev Drug Discov. 2016;15:35–50.
Haahtela, ym. World Allergy Organization Journal 2013, 6:3.  
Wollenberg, ym. J Eur Acad Dermatol Venereol 2018, 32:657-682. 
Käypä hoito (potilasversio, julkaistu 21.12.2012): Astma. Osoitteessa: https://www.kaypahoito.fi/khp00003 (Viitattu 03/2020).  
GINA 2019. Osoitteessa: https://ginasthma.org/wp-content/uploads/2019/02/GINA-Implementation-Pocket-Guide-2019.pdf. (Viitattu 03/2020) 
Fokkens, ym. Rhinology 2020;58:1-464.