Lähes tuhat atooppista ihottumaa sairastavaa yli 18-vuotiasta osallistui sähköiseen verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin atooppisen ihottuman vaikutuksia sairastavien ja heidän läheistensä elämään. Vastaajista lähes puolet (48 %) kokee sairauden vaikuttavan itsetuntoon. Vaikeimmasta oireesta, kutinasta, kärsii 61 % vastanneista.

- Ihosairauksia pidetään helposti vain kosmeettisena haittana, mutta todellisuudessa ne ovat pitkäaikaisia elämänlaatuun ja moniin valintoihin vaikuttavia sairauksia, sanoo tutkimustuloksia avaava asiantuntija Kaisa Toikko Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta.

Hänen mukaansa näkyvä ihottuma saattaa jo pikkulapsilla aiheuttaa erilaisuuden kokemuksia ja johtaa sosiaalisten tilanteiden välttämiseen. Erilaisuuden kokeminen voi alentaa itsetuntoa ja vaikuttaa haitallisesti minäkuvaan ja sen kehittymiseen.

Ihon kutina, hilseily ja rikkoutuminen vaikeuttavat nukkumista, mikä heijastuu työssä jaksamiseen ja kokonaisvaltaisesti elämänlaatuun. Tutkimukseen vastanneista lähes puolet (48 %) kertoi kokevansa ihon kutinan vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi sairauden oireeksi. 61 % kertoi ihon kutisevan öisin ja noin joka kolmas (32 %) atooppista ihottumaa sairastava kertoi nukkuvansa öisin huonosti. Vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavilla sairauden vaikutukset ovat jopa korkeammat (89 % ja 59 %).

Yli puolelle (54 %) kyselyyn vastanneista oli koitunut merkittäviä kustannuksia tai ansionmenetyksiä atooppisesta ihottumasta. Lääke- ja lääkärikulujen lisäksi sairauden taloudellinen kuormitus näkyy myös siinä, että atooppista ihottumaa sairastavat joutuvat hankkimaan kalliimpia materiaaleja, kuten vaatteita tai kosmetiikkaa, kustantamaan valohoitoja sekä selviytymään sairaudesta johtuvista ansiomenetyksistä.

Moni sairastunut joutuu myös käyttämään paljon aikaa ja rahaa käydäkseen läpi kaikki mahdolliset hoitokeinot. Tutkimukseen vastanneet toivoivat sairauden hoidolta pitkävaikutteisuutta, tehokkuutta ja helppoutta.

- Atooppisen ihottuman hoito vaatii jaksamista silloinkin, kun hoitoväsymys iskee. Sairaus ei anna lomaa. Kyselyssä sairastuneet toivovat rasvaamisen sijaan saavansa pitkävaikutteista tehoa hoitoonsa. He kertovat tämänhetkisen hoitotilanteensa olevan lähinnä perus- ja kortisonivoiteiden käyttöä sekä antihistamiineja, Kaisa Toikko sanoo.

Suomalaisista 25-30 prosenttia on joskus elämänsä aikana sairastanut atooppista ihottumaa.* Tämä tarkoittaa reilusti yli miljoonaa ihmistä. Kyselyn tulokset kertovat, että atooppista ihottumaa sairastavat joutuvat elämään sairauden aiheuttamien moninaisten vaikutusten kanssa.

Atooppinen ihottuma luokitellaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan sairauteen. Lievässä atooppisessa ihottumassa potilaalla on kuivia ihoalueita, punoitusta pienillä ihoalueilla sekä satunnaista kutinaa. Keskivaikeassa sairaudessa esiintyy kuivia ihoalueita, toistuvaa kutinaa ja punoitusta sekä mahdollisesti myös ihon rikkoutumista ja paksuuntumista. Vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavan iho on kuiva, kutina on jatkuvaa ja punoitus laaja-alaista. Lisäksi esiintyy ihorikkoumia, ihon huomattavaa paksuuntumista, verenvuotoa, vetistystä, karstoittumista ja pigmentaatiohäiriöitä.*

Laajan atooppista ihottumaa sairastavien kyselyn toteuttivat yhteistyössä Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, YouGov sekä Sanofi.

Lisätietoja kyselystä antavat:
Asiantuntija Kaisa Toikko, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry, p. 040 1522024, kaisa.toikko@allergia.fi

*Atooppinen ekseema. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen, Atopialiiton ja Iholiiton asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 1.11.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Jatkuva hoito ja tietoisuus sitä, että atooppiseen ihottumaan ei ole parantavaa hoitoa, aiheuttaa Pasternackin mukaan toivottomuutta, uupumista tai alistumista omaan kohtaloonsa. 

-    Monet ovat niin alistuneita atopian aiheuttamin oireisiin ja vaikeuksiin, että eivät edes tule kertoneeksi lääkärin vastaanotolla, kuinka huonosti asiat ovat. Heidän on vaikea kuvitella, että saisivat mistään apua, Pasternack kertoo.

Pitkästä aikaa lääketieteellä on kuitenkin hyviä uutisia atooppista ihottumaa sairastaville: Tautimekanismi tunnetaan nyt paremmin kuin aiemmin ja ihottumaa osataan vaimentaa eri reittien kautta, joten lisää apua alkaa jo olla saatavilla.

MITEN HOIDAN?
Perusvoiteet auttavat pitämään ihon kunnossa ihottuman rauhallisessa vaiheessa. Ihottumaa ja kirvelyä hoidetaan eri vahvuisilla kortisonivoiteilla joko 1-2-viikon kuureina tai ylläpitohoitona kaksi kertaa viikossa kuurien välillä. 
Jos perusvoiteet ja kortisoni eivät auta, kokeillaan kalsineuriininestäjävoiteita, takrolimuusia tai pimekrolimuusia. Näiden aiheuttamaa ihon polttelua saattavat vähentää tulehduskipulääkkeet. Valohoito (kapea-kaista-UVB ja SUP-valohoito) ja systeemiset lääkehoidot, kuten siklosporiini, voivat myös auttaa ihon oireisiin. Uusia atooppisen ihottuman hoitoon tarkoitettuja biologisia lääkkeitä on parhaillaan tulossa markkinoille.   

Lähteet:
Atooppisen ekseeman Käypä hoito -suositus
Kuluttajakysely atooppista ihottumaa sairastaville 2017
(Toteuttanut Allergia-, Iho- ja Astmaliiton sekä Sanofin toimeksiannosta YouGov Finland)